maanantai 23. kesäkuuta 2014

The Last Week

Nyt alko viimeinen viikko vaihtovuodestani täällä. Miten tämä aika on mennytkin niin nopeasti? Tuntuu kuin vasta olisin tullut tänne. Kaikkein hankalinta on nyt kuitenkin se että en vieläkääb tajua sitä että kohta pitäisi lähteä. Minut tuntien tiedän että tämä todellisuus iskee mulle vasta kun pitää sanoa viimeiset hyvästit omalle perheelleni täälllä. Yritän koko ajan kertoa itselleni että lähtö on edessä päin ettei se surullisuus tule sitten yhtenä isona purkauksena. Tuliaiset on ostettu ja matkalaukutkin jo melkein pakattu, mutta siltikään ei lähteminen tunnu todelliseslta. Tuntuu jotenkin niin hassulta ja fiilikset on aika samanlaiset silloin kuin olin vaihtovuotta aloittamassa. Nyt ne on vain päinvastoin; haluan mennä takaisin kotiin ja nähdä kaikki rakkaat mutta samalla en haluaisi lähteä pois täältä. Tämä on kuitenkin vielä rankempaa, koska en tiedä milloin nään kaikki rakkaat ihmiset täältä seuraavan kerran.
      


Jokaisellle vaihtovuosi on erillainen ja ei ole olemassa kaavaa miten vaihtarivuosi pitäisi mennä. Mun oli aluksi hankala ymmärtää tämä, kun kaikki ei mennytkään niin kuin olin päässäni ajatellut. Mutta nyt kun mietin niin olen nin ylpeä että uskalsin aluksi edes lähteä vaihtoon.
Vaikka on ollutkin välillä tosi vaikeaa ja turhauttavaa, en kadu lähtöäni yhtään! Välillä on vieläkin hankala uskoa että lähdin vaihtoon ja täällä sitä ollaan vuosi vietetty. Tämä tuntuu vähän uskomattomalta vieläkin. Olen oppinut itsestäni niin paljon tämän vuoden aikana. Suurin muutos on ehkä etten enää välitä niin paljon mitä muut ajattelee minusta, tärkeintä on että olen itse onnellinen ja iloinen itseni kanssa. 
                                     
                                          ja lopuksi vielä tämä :P

                             
Enää viikko ja sitten ollaan Suomessa!
Peppi

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Katse parin viikon taakse

Kes'loma on nyt alkanut!  Eilen oli viimeinen kkoulupäivä ja tuntuu kyllä hassulta, en osaa sisäistää että koulu on nyt ohi. Oli vähän haikea fiilis kun sanoi heipat kaikille. 
 Mun perhe oli tuli tänne mun luokse pari viikkoa sitten lomailemaan ja näkemään millasessa paikassa olen tämä vuoden viettänyt. Oli kyllä niin ihanaa nähdä äitiä  ja siskojani pitkästä aikaa! Se tuntu ihan uskomattomalta. En halunnut ensiki päästää heistämirti kun pelotti että he katoaisivat, oli vaan niin uskamaton olo, en voi uskoa että en ollut nähnyt heitä yli 9 kuukauteen. 
Perheeni oli täällä kaksi viikkoa joten tekemistä riitti, olin suunnitellut mitä he voisivat tehdä täällä. Minä kävin kuitenki koulussa  melkein joka päivä joten he silloin vain ottivat aurinkoa ja uiivat hotellilla. Oli ihanaa viettää aikaa heidän kanssa, mutta ihaninta oli kun sain yhdistettyä nämä kaksi maailmaa toisiinsa. Oma host-perheeni halusi tavata ja viettää aikaa perheeni kanssa. Host-perheeni sanoikin että he voisivat ottaa seuraavaksi  vuodeksi pikkusiskoni heille asumaan :D. Kävin Hunterin eli hostpikkuveljeni kanssa pari kertaa uimassa siskojeni kanssa ja he tulivat kaikki niin hyvin toimeen.  Halusin että kun he nyt Amerikkaan asti olivat tulleet niin pitäähän heidän käydä Disneyworldissä, joten suunnattiin yhtenä viikonloppuna Orlandoon ja käytiin katsomassa Magic Kindom ja Universal huvipuisto. Sain kuitenkin huomata tuossa kahden viikon aikana kuinka paljon suomenkieli oli ruostunut. Tuntu samalta kun aluksi tulin, kun ei englanti oikein sujunut. Nyt en löutänyt oikeita suomen kielisiä sanoja, joten vaihtelin siinä sitten suomen ja enkun välillä edes takaisin. 
Kuvia tuli otettua niin paljon taas vaihteeksi, niin laitoin osan nyt tänne teille nähtäväksi.
               
                     kuviia Disneyworldistä ja vikassa kuvassa rakkat siskoni

                
                 1.juu on se kiva kun mun nimi osataan kirjottaa oikein :D 2,3& 4 Disneyworld

                 
                                                              Disneyword

                                                                                                                U                                   Universal huvipuisto ja minä ja mun tytöt

                  
                                                Harry Potter osuus Universalista

                   
            1. minä ja rakas pikkusiskoni 2. Äidin kanssa 3. Oma äitini ja host-äitini 4. mun ihanat siskot

                    

Yhtenä päivänä suunnattiin sitten perheeni kanssa Key Westiin. Kierreltiin aluksi ympäriinsä  ja olin kertonut kahdelle vaihtarikaverilleni jotka asuvat Key Westissä tulostani joten mentiin sitten heidän ja perheeni kanssa rannalle uimaan. Oli ihana nähdä heitä pitkästä aikaa! 

                                   1. Simon. minä ja siskoni  2. Hannah ja minä 

                
                        Paula sai pusun delfiiniltä :)

Käytiin myös täällä Islamoradan pienessä Theater of the sea, missä on pikku esityksiä, merileijonista ja delfiineistä. 

En voi uskoa että erään on vain 25 päivää jäljellä koko ajastani. Koko vuosii on mennyt hujauksessa, on ollut ihanaa ja erillaista ja olen niin kiitollinen kok ovuodesta. En haluaisii lähteä mutta samalla haluan mennä takaisin Suomeen ja nähdä kaikki rakkaat  kaverit ja perheeni. Tunteet on niin ristiriitaiiset tällä hetkellä. Yritän kuitenki nauttia täällä olemisesta kun vielä voin. 

                 
Halit ja pusut, ei ole enää pitkä aika kun nähdään!
-Peppi