keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Living in Paradise


  Apuaa, en ole kirjotannut todella pitkään aikaan. Mitään erikoista ei ole edes tapahtunut, enkä tiedä mihin kaikki aika on mennyt. Kaikipuolin hyvin menee vähän on ollut koti-ikävä. Koulu alko pari viikkoa sitten ja tavallista arkea on tullut vietettyä. Viime viikonloppuna suunnattiin Wellingtoniin, tunti pohjosemmaksi Miamista, kun mun veljellä oli jalkapalloturnaus. Lauantaina kävin vähän kierteleen vaatekaupoissa, mutta en löytänyt yhtään mitään! Mutta haittaa niin paljoon. Nyt kun jalkapallo loppu niin en tiedä mitä teen seuraavaksi. Ajatuksena oli aloittaa tennis, mutta sitten mun host-äiti ehdotti että voisin ottaa purjehduskurssin tai jotain koulun ulkopuolelta. Niin nyt yritän etsiä josko löytäisin jotain muuta.
                        

Ajattelin nyt antaa teille pikkuesittelyn tästä paikasta, missä asustelen. Kun vuosi sitten mietin, että miltä mun asuinalue jenkeissä näyttäisi, en osannut kuvitella mitään tämänkaltaista. Tuntuu et olisin lomalla kokoajan.
Islamorada on osa saariryhmää floridan etelä kärjessä, suunnilleen puolivälissä saariryhmää. Tää on todella pieni paikka, todella pieni. Koko saariyhteisöllä asuu yhteensää noin 80,000 ihmistä eli suunnilleen saman verran kun Porissa, joista Islamoradalla  asuu 6 000 eli saman verran kuin Siuntiossa. Tämä saari on vähän isompi kuin Maarienhamina siis vain se pääkaupunki. Eli ei ole kauhean iso. Ei ole yhtiäkään liikennevaloja. Tää on onneks tosi hyvä mulle, kun mun suunnistus taidot ei ole mitkään parhaimmat. Täällä ei voi eksyä,  periaatteessa saaren läpi kulkee yksi tie, joka on valtatie. Sen molemmilla puolilla on kaikki yritys ja kauppatoiminnot. Niiku tosta kartasta näkyy niin täällä on pari korttelia joissa on sitten kaikki kodit.
 
Okei toi on aika pieni kuva, toivottavasti siitä saa jotain selvää.

 Saari on ihan littana ei oo yhtään ylä tai ala mäkiä. Älkää nyt saako kuvitelmaa ettei täällä ole yhtään mitään. Pääsen pyörällä kulkeen mun lähikauppaan, postiin ja mitä täs nyt on lähellä, mikä on just hyvä. Täällä on aikalailla vaan kauppoja turisteille, koska täällä on pari hotellia joten kaikki toiminta on suunnattu turisteille. Pari pientä ruokakauppaa, posti, kirjasto, ravintoloita, kirkko, kampaamo ja siinä se oikestaan on.  Mun koulu on toisella saarella ja sinne kestää noin 15 minuuttia autolla, mikä ei ole paha, siellä on kans sitten vähän enemmän tekemistä esimerkiksi elokuvateatteri. Suurin osa mun koululaisista asuu 30 minuutin päästä musta. Täällä ei ole oikeastaan julkista liikennettä, mutta toisaalta tää on niin pieni paikka ettei tarvitsekaan. Vapaa ajalla moni harrastaa jotain vesiurheilua tai menee veneileen.
Tykkään tästä paikasta, sää on ihana melkein joka päivä, saan ihastella joka aamu auringonnousua ja minusta tuntuu että täällä ei voi muuta kuin nauttia. Rakastan mennä tohon mun takapihalle lukeen kirjaa, kuunteleen musiikkiatai vaan ihasteleen merimaisemaa. Siihen ei vaan kyllästy. Kuitenkin kaipaan omaa kotia ja sen ympäristöä, kaipaan sitä vapautta kun pääsee liikkumaan kaikkialleitsenäisesti ja pääsee shoppaileen ihan milloin vaan :D 
Voisin kuvitella asuvani täällä sitten kun olen 70 vuotias ja ei tarvitse käydä töissä ja voisin vain nauttia ihanasta maisemasta ja lämmöstä jokapäivä.
  Tässä on nyt jotain tietoo tästä paikasta, en tiedä oiekin että mitä voisin kertoa.
   


Haleja kaikillle,
                       Peppi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti